D-vitamiini

D-vitamiini – saanti, lähteet, lisäsuositukset ja puutos

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota tarvitaan muun muassa kalsiumin imeytymiseen, luuston ylläpitoon ja immuunijärjestelmän normaaliin toimintaan. Suomessa D-vitamiinia saadaan ravinnosta, vitaminoiduista elintarvikkeista, ravintolisistä ja osan vuotta myös iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta.

Paljonko D-vitamiinia tarvitaan?

Ruokaviraston mukaan D-vitamiinin suositeltava päivittäinen saanti on 10 mikrogrammaa lapsille ja aikuisille. Ravintolisän käyttösuositus on eri asia kuin koko ruokavaliosta saatavan D-vitamiinin saantisuositus, joten lisän tarve riippuu iästä, ruokavaliosta ja elämäntilanteesta.

RyhmäD-vitamiinilisän yleinen käyttösuositus Suomessa
2 viikon iästä 1-vuotiaaksi10 µg/vrk ympäri vuoden; korviketta saavilla annos voi olla yksilöllinen
1-vuotiaat10 µg/vrk ympäri vuoden
2–17-vuotiaat7,5 µg/vrk ympäri vuoden
Raskaana olevat ja imettävät10 µg/vrk ympäri vuoden
75 vuotta täyttäneetYleensä 20 µg/vrk ympäri vuoden; 10 µg voi riittää, jos ruokavaliossa on säännöllisesti runsaasti D-vitaminoituja tuotteita ja kalaa

Työikäiselle aikuiselle erillinen D-vitamiinilisä on tarpeellinen erityisesti silloin, jos ruokavalioon ei kuulu säännöllisesti D-vitaminoituja maitovalmisteita tai kasvipohjaisia valmisteita, rasvalevitteitä ja kalaa. Ruokavirasto suosittelee lisän käyttöä myös hyvin vähän ulkoileville, peittävästi pukeutuville ja tummaihoisille silloin, kun ravinnosta saatava määrä jää vähäiseksi.

Mistä D-vitamiinia saa?

  • rasvaisesta kalasta
  • D-vitaminoiduista maitovalmisteista ja kasvijuomista
  • vitaminoiduista rasvalevitteistä
  • kananmunasta
  • D-vitamiinia sisältävistä ravintolisistä

Ruokaviraston mukaan D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta Suomessa pääasiassa maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana. Talvikaudella ravinnon ja tarvittaessa ravintolisän merkitys korostuu.

D3 vai D2?

Ravintolisissä käytetään D3-vitamiinia eli kolekalsiferolia ja D2-vitamiinia eli ergokalsiferolia. Käytännön valinnassa tärkeintä on, että valmisteen annos sopii omaan käyttötarpeeseen. Lue tarkemmin D3- ja D2-vitamiinin eroista.

D-vitamiinin puutos

Selvä D-vitamiinin puute voi heikentää luuston mineralisaatiota. Lapsilla vaikea puute voi johtaa riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan. Puutosta ei kuitenkaan kannata päätellä yleisistä oireista, vaan tarvittaessa tilannetta arvioidaan terveydenhuollossa veren 25(OH)D-pitoisuuden avulla. Ruokavirasto pitää yli 50 nmol/l pitoisuutta terveyden kannalta riittävänä.

Lue lisää sivulta D-vitamiinin puutos.

Voiko D-vitamiinia saada liikaa?

Kyllä. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joten hyvin suuret pitkäaikaiset annokset voivat olla haitallisia. Ruokaviraston ravintolisäohjeessa aikuisten turvallisen vuorokautisen saannin ylärajaksi on merkitty 100 µg. Yläraja ei ole tavoiteannos, vaan turvallisuuden arviointiin käytetty enimmäistaso.

D-vitamiinivalmisteen valinta

Valmisteita kannattaa verrata ensisijaisesti annoksen, päiväkohtaisen hinnan, D-vitamiinin muodon ja käyttömuodon perusteella. Suurempi annos ei automaattisesti ole parempi. Katso D-vitamiini vertailu 2026.

Usein kysyttyä D-vitamiinista

Tarvitseeko D-vitamiinia ottaa kesällä?

Se riippuu iästä ja elämäntilanteesta. Lapsille, raskaana oleville, imettäville ja 75 vuotta täyttäneille on ympärivuotisia käyttösuosituksia. Muilla aikuisilla ravintolisän tarve riippuu ruokavaliosta ja auringonvalolle altistumisesta.

Onko 50 µg parempi kuin 20 µg?

Ei automaattisesti. Valmisteen sopiva annos riippuu henkilön tarpeesta. Ruokaviraston yleiset käyttösuositukset ovat useimmissa ryhmissä selvästi tätä pienempiä.

Voiko D-vitamiinin puutoksen todeta oireista?

Ei luotettavasti. Tarvittaessa D-vitamiinitilanne arvioidaan terveydenhuollossa ja voidaan mitata verikokeella.

Lähteet ja päivitys

Päivitetty 28.9.2026. Sisällön tarkistus: Vitamiineja.fi-toimitus. Lähteet: Ruokavirasto – D-vitamiini ja Ruokavirasto – ravintolisissä sallitut vitamiinit ja kivennäisaineet.